Domus Academica – HOAS Leppäsuonkatu 7

6.4.2026

Helsingin Ylioppilaskunnan neljän talon rakennushanke Domus Academica tehtiin toisen maailmansodan jälkeiseen opiskelijoiden asuntotarpeeseen. Vuonna 1947 jälleenrakentamisen ja kaupungistumisen aikana Helsingissä oli vaikea löytää kohtuuhintaista asuinpaikkaa. Opiskelijat hankkiutuivat alivuokralaisiksi minne pääsivät. Syntyi ajatus rakennuttaa varta vasten opiskelija-asumiseen soveltuvia asuntoloita. Näihin haettiin mallia ulkomailta ja rakennushanke rahoitettiin suurelta osin keräysvaroin.

Domus Academican A-talo, Suomen ensimmäinen opiskelija-asuntola valmistui Helsingin Töölöön osoitteeseen Leppäsuonkatu 7 vuonna 1947 ja on toiminut jo useamman opiskelijasukupolven asuinpaikkana. Taloa on muokattu vuosien mittaan monella tavoin. Alun perin talo koostui kahden huoneen soluasunnoista, joiden asuinhuoneissa asui kaksi tai kolme henkeä. Tänä päivänä nämä viisi henkeä majoittaneet asuntolan soluasunnot ovat kaksioita, melko niukkoja kooltaan 2020-luvun asukkaan silmissä.

76 vuotta talon valmistumisen jälkeen, syksyllä 2023 oli rakennus laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa. Hoas:in rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen kokosi monessa aiemmassa Hoasin kohteessa työskennelleistä suunnittelijat ja valvojat yhteen. Alkoi perinpohjainen talon eri vaiheisiin perehtyminen. 

Remontteja ja muutoksia oli tehty vuosien mittaan useita. Dokumentteja löytyi vaihtelevasti ja eivät ne kovin tarkkoja tai ajan tasalla olleet. Tarkalla tutkimisella ja suunnittelulla pyrittiin saamaan hankkeen rakennusvaihe hyvin hallintaan. Jatkuvasti käytössä olevan asuinrakennuksen remontin suunnitttelussa on haasteita, kaikissa asunnoissa asuntoja ei vaan voi tuolloin porata ja sahata.  

Kun työt etenivät rakenteiden avaus- ja purkuvaiheeseen, huomattiin, että usean asunnon rakenteiden tutkimisesta huolimatta talon rakenteissa riitti selvittämistä vielä työmaa-aikanakin, mm. talon kaikissa 8 kerroksessa oli hieman erilainen välipohja. Urakoitsija kuitenkin selvisi moninaisista haasteista hienosti ja sai talon valmistumaan aikataulussa, maaliskuussa 2026.

Talon julkisivut oli korjattu hyvään kuntoon jo muutama vuosi aiemmin. Nyt uusittiin vesi- ja viemäritekniikka, ilmanvaihto ja sähköt, kylpyhuoneiden ja, keittiöiden kalusteet ja koko talon pintamateriaalit. Vesikatto korjattiin. Nykyaikaisen ilmanvaihdon päätelaitteiden sijoitteluun osallistui arkkitehtikin poikkeuksellisen paljon, jotta talon upean, paraabelinmuotoisen katon ulkoasu säilyi. 

Vanhat pinnat ja rakennusosat kuten kaiteet ja ovet kunnostettiin. Alkuperäiset sävyt ja materiaalit kartoitettiin useiden pintakerrosten alta. Seinä-, ja lattiapinnoissa, katoissa ja valaistuksessa yhdistettiin 1940-lukua ja tätä päivää. Tilajakoihin ei juuri tehty muutoksia.

Tällaisen kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen korjaus- ja muutossuunnittelu on suunnittelijalle todella antoisaa. On hyvin mielenkiintoista perehtyä talon historiaan. Koko ketju tilaajasta työmieheen selvästi ymmärsi työn ainutlaatuisuuden, eikä vähiten siksi, että talon kerhotilassa odotti restauroimistaan Tove Janssonin tekemät seinämaalaukset, mukana myös muutama tutunnäköinen hahmo.

Timo Ahonen

Kerhotilan edustalle tekemissämme tauluissa on kooste talon historiasta.